Jäälajeista harrastuksena

Jäähallia ajavat tahot ovat useasti vedonneet hallin tarpeellisuuteen liikuntamahdollisuuksien lisääjänä koko Kaarelalaisten laajalle joukolle. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen valossa tämä perustelu tuntuu ontuvan, joukkuepelejä harrastaa 13% väestöstä ja tähän kolmeentoista prosenttiin on sisällytetty jäälajien (ringette, jääkiekko, jääpallo...)lisäksi kaikki muutkin joukkuepelit. Lähes yhtä suosittua on ohjattu voimistelu 11% osuudellaan, suurimpana erona on että joukkuelajit ovat vahvasti miesten suosiossa ja ohjattu voimistelu taas naisten.

Jäähallin rakentamista Kaarelaan ei tässä valossa voi perustella asukkaiden hyödyllä, asukkaiden hyödyllä voisi perustella monitoimihallia, jossa olisi tilat useamman eri lajin harrastamiseen jolloin todennäköisyys lajin harrastajien löytymiseen lähiseudulta kasvaisi. Monitoimihallille olisi myös helpompi saada päiväkäyttäjiä esim. työttömistä, eläkeläisistä tai kotiäideistä jolloin hallin käyttöaste kasvaisi. Nykyisessä hallivarauskaaviossa Konalan hallin arkipäivät ovat tyhjää täynnä.

Tällä hetkellä alueella toimii enemmän tai vähemmän hyvissä tiloissa useita liikuntaseuroja sekä tahoja jotka liikuttavat paikallisia vaikkeivat virallisia liikuntaseuroja olekaan. Kaarelassa toimii jopa ratsastustalli joka on lähiömittakaavassa melko poikkeuksellista. Jäähalleja on kohtuullisen matkan päässä useita, ulkojääkentät ovat tänäkin talvena olleet ihan luisteltavassa kunnossa ja paikallinen nuoriso on päässyt sinne luistelemaan vaikka joka ilta, sotimatta kenenkään kanssa jäävuoroista tai maksamatta jäsenmaksuja mihinkään seuraan.

Varvikon muinaiset perustelut hallin ajokilometrejä vähentävistä vaikutuksista tuntuvat myös jokseenkin hatarilta, nykyisiin halleihin kuskataan harrastajia joka puolelta pääkaupunkiseutua joten miksi Kaarelan halli olisi poikkeus? Liikenteen suunta vaan muuttuu, aiemmin kuskattiin harrastajia Kaarelasta, hallin jälkeen kuskattaisiin harrastajia Kaarelaan. Tämä kuskaaminen kuuluu jääkiekkojunnuihin yhtä lähtemättömästi kuin turnaukset ja pelit vuoroin jokaisen seuran kotihallissa. Normaalin perhearjen pyörityksessä kuskaaminen on useimiten ainoa ajankäytöllisesti järkevä ratkaisu, sillä lasten pitää harrastamisen lisäksi myös syödä, nukkua sekä käydä koulussa ja isommilla lapsilla myös kotitehtäviin tarvitsee varata aikaa. Illasta loppuvat tunnit kesken jos jälkikasvu viettää aikaansa harratusmatkoilla jopa tunnin suuntaansa. Eikä kotihallin läheisyys auta kun iso osa peleistä on joka tapauksessa huitsin kuikassa.

Jäälajit ovat myös hyvin vahvasti miesten vallassa, taitoluistelu ja ringette taitavat olla ainoat naisvaltaiset jäälajit ja kumpikin toiminta on Suomen mittakaavassa suhteellisen pientä. Jäähalli palvelisi siis ensisijaisesti vain puolta Kaarelan väestä ja siitäkin puolikkaasta enimmäkseen nuoria. Ja nuorista vain niitä joiden vanhemmat ovat lapset seuratoimintaan mukaan saattaneet, hyvin harva teini-ikäinen aloittaa seuraurheilua jos ei ole sitä aiemmin harrastanut.

Jäälajit eivät ole sen huonompi harrastus kuin muutkaan, mutta lajien harratuskulttuurin ja erityistarpeiden vuoksi en pidä perusteltuna että halleja rakennetaan aivan keskelle asutusta. Teollisuusalueet ja niiden reunat tarjoaisivat paljon paremman ympäristön massiiviselle hallirakentamiselle, runsaalle turnausliikenteelle sekä halleista aiheutuvalle melu- ja ulkonäköhaitalle. Kaarelan jäähallille kaavailtu tontti on ahdas noin suurelle hankkeelle ja alueen harvojen rakentamatta jääneiden alueiden käyttäminen melko marginaalista joukkoa palvelevalle harrastuspaikalle on mielestäni yksinkertaisesti typerää.

Alueen asukkaat ovat selkeäsanaisesti toivoneet palloilulajeja, voimistelua, tanssia sekä uintia. Mitään näistä lajeista ei voi harrastaa jäähallissa.

-Yksi 800sta parissa jäähallitontin lähitalossa asuvasta liikunnanvihaajasta.